Päihdebarometri 2005

Päihdebarometri 2005:
Hoidon tarve on merkittävästi suurempi kuin tarjonta

Päihteiden lisääntynyt käyttö nähdään merkittävänä ja edelleenkin kasvavana ongelmana kaikissa kunnissa. Alkoholisairaudet ovat lisääntyneet ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Seuraukset näkyvät inhimillisenä kärsimyksenä, kasvavina kustannuksina lastensuojelussa, erikoissairaanhoidossa, päihde- ja terveydenhuollossa. Syvenevät sosioekonomiset erot näkyvät erityisesti päihdepalvelujen tarjonnassa. Työikäisten akuutit ongelmat pystytään hoitamaan, mutta kaikkia suurkuluttajia hoito ei tavoita. Saavatko kaikkein ongelmallisimmat juoda itsensä hengiltä, kysytään barometrissa. Keskitytäänkö päihdehuollossa vain taloudellisesti kannattavaan hoitoon?

Terveyden edistämisen keskuksen julkaisema Päihdebarometri antaa kuvan päihdetilanteen ja päihdepalveluiden kehittymisestä kunnissa järjestöjen ja kuntien näkökulmista. Barometriin vastasi 114 kunnan päihdeasioista vastaava johtajaa ja järjestöjohtajaa. Barometri julkaistiin seitsemännen kerran.

Tarve kasvaa merkittävästi, mutta lisärahoitusta ei tule
Vastaajista 83% näki päihteiden käytöstä johtuvien sairauksien kasvun merkittävänä ongelmana alueellaan. Asiakkaiden ongelmat ovat entistä syvempiä ja vaativat pidempiä hoitojaksoja.

- Vaikka päihdehuollon tarve kasvaa, lisää rahaa ei tule. Vaikutukset näkyvät hoidon tason laskuna ja jonojen pitenemisenä. On virheellistä katsoa päihdehuollon tilastoissa ainoastaan asiakasmääriä, kun sen lähtökohtana on, että otetaan vastaan se mitä pystytään, kritisoi suunnittelija Sami Peltovuoma. - Asiakasmäärät tilastoidaan, mutta ne eivät kerro hoitoon jonottavien ja hoidontarpeessa olevien potilaiden määristä.

Vastaajista 84% arvio päihteistä aiheutuvien kustannusten olevan erittäin merkittävä ongelma lastensuojelussa ja kustannusten ennakoitiin edelleen kasvavan. Vastaajat arvioivat ongelman vakavammaksi kuin edellisen vuoden aikana.

Päihdepalvelut eivät tavoita suurkuluttajia
- Päihdepalvelut eivät tavoita kaikkia. A-klinikoiden ja katkaisuhoidon kynnys on liian korkea. Jonotus saattaa kestää kaksi viikkoa tai matka katkaisuun on sata kilometriä. Pitäisikö päihdetyötä tekevien jalkautua asiakkaiden luo, kun hoito ei selkeästi tavoita suurimmassa hädässä olevia, kysyy Peltovuoma. - Työssäkäyvät päihdeongelmaiset hoidetaan suhteellisen hyvin, mutta suurkuluttajalle ei palveluja ja hoitoa riitä.

Syrjäytyneiden ja suurkuluttajien ryhmiä ei tavoiteta kyselytutkimuksilla eikä perinteisillä päihdepalveluilla.

Nuorten juomista lisää alkoholin helppo saatavuus
Vastaajat olivat erityisen huolissaan entistä nuorempien alkoholinkäytöstä ja oluen vaihtumisesta väkeviin. Nuorten humalajuomisen oletetaan lisääntyvän ja ennakoivan entistä varhaisempaa syrjäytymiskehitystä. Monien vastaajien mukaan nuorten päihdeongelmia lisäävät vanhempien välinpitämättömyys ja alaikäisten alkoholin helppo saatavuus sekä alkoholimainonta.

Erityisesti järjestöjohtajat nostivat huolenaiheiksi myös nuorten käyttäytymishäiriöt ja keskinäisen väkivallan.

Mini-interventio vakiinnuttanut paikkansa
- Positiivista kehitystäkin löytyy. Mini-intervention käyttöä on lisätty suunnitelmallisesti ja selkeimmin se näkyy työikäisen väestön hoitoonohjauksessa, sanoo Peltovuoma. Kuntajohtajien mukaan mini-intervention käyttöä työvälineenä lisätään edelleen.

Huumeongelmaisten palvelut lisääntyneet selvästi
Huumeongelmaisten hoidon resurssit ovat selkeästi parantuneet aikaisempiin vuosiin verrattuna. 62% vastaajista piti hoitoa tarpeeseen nähden riittävänä.

Myös huumeiden käyttäjien terveysneuvonta nähtiin useimmiten riittäväksi. Kuntajohtajat arvioivat selvästi huumehoitojen riittävyyden paremmaksi kuin järjestöjohtajat.

Suhtautuminen ankarien lakien merkitykseen huumeongelmien ehkäisyn keinona on muuttunut selvästi kahden vuoden aikana. Osa vastaajista koki niiden vain syventävän ongelmia.

Tulevaisuuden uhkia huumetilanteeseen ovat kuitenkin huumeiden käytön arkipäiväistyminen ja edelleen kasvussa olevien käyttäjien määrä.

Keinot vähentää ongelmia
- Lähes 90% vastaajista pitää alkoholin hintapolitiikkaa merkittävänä ehkäisevän päihdetyön keinona, sanoo kehittämispäällikkö Ritva Varamäki Terveyden edistämisen keskuksesta. Yhteiskunnalta odotetaan toimia myös myynnin valvonnan tehostamiseksi sekä nuorille suunnatun alkoholimainonnan rajoittamista.

Vastaajista 79% piti köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä merkittävänä ehkäisevän päihdetyön keinona. Moni vastaaja korostikin ensisijaisesti työllisyyden parantamista.

Nuorten päihdeongelmien ehkäisyssä kodin ja koulun päihdekasvatus nousivat vastaajien mielestä kaikkein merkittävimpään asemaan. Myös nuorten vapaa-ajan toiminnan tukeminen sekä lähiyhteisöjen sosiaalisen vastuun kantaminen lapsista ja nuorista nousivat tärkeimmiksi ehkäisevän päihdetyön keinoiksi.

Lisätietoja suunnittelija Sami Peltovuoma, puh. 041 532 1237, (09) 7253 0341, sami.peltovuoma@health.fi ja kehittämispäällikkö Ritva Varamäki 040 530 2223, (09) 7253 0343, ritva.varamaki@health.fi

Tilaukset leena.ahman@health.fi, puh. (09) 7253 0361 tai Terveyden edistämisen keskus, Leena Ahman, Karjalankatu 2 C 63, 00520 Helsinki
Hinta 10 €

• Päihdebarometri 2005 (pdf 570 kt)